lauantai 29. maaliskuuta 2014

Kissan hoito

Aiheesta poiketen ajattelin kirjoittaa lyhyesti myös kissan asianmukaisesta hoidosta, vaikkei tämä aihe tähän blogiini liitykään. Tämä teksti on suurelta osin kirjoittamastani opinnäytetyöstä.

Kissa on ollut lähes aina aliarvostettu lemmikki. Kissoista on paljon tietoa saatavilla, mutta kissan asianmukainen hoito on hyvin vähäteltyä eikä tähän kiinnitetä juurikaan huomiota. Kesäkissat lisääntyvät vuosi vuodelta ihmisten piittaamattomuuden takia. Melko harvat noudattavat eläinsuojelulakia kissojen kohdalla ja tähän puututaan hyvin harvoin. Kissan oikeaoppiseen ruokintaan ja hoitoon olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, kuten minkä tahansa muunkin lemmikin kohdalla. Kissa lopetetaan usein lainvastaisin menetelmin, vaikka asianmukaiset lopetusmenetelmät on säädetty selvästi laissa.



Kissan historia

Kesykissa, Felis Silvestris Catus on villikissan Felis Silvestris alalaji. Kissa on ollut tärkeässä asemassa rotanpyydystäjänä. Sitä on kohdeltu kuin työkalua. Kissan hiirenpyydystystaitoihin on kiinnitetty paljon huomiota. Jos emo on ollut hyvä hiirikissa, on uskottu, että myös jälkeläisistä tulee näitä. Käsitys siitä, kumpaa sukupuolta edustava kissa on parempi hiirenpyydystäjä, on vaihdellut. Kissan kesyttämisen ajankohdasta, syystä tai paikasta ei ole tarkkaa tietoa.

Kissaan liittyviä yleisiä harhaluuloja

Kissan luovutusikä on 12 viikkoa. Moni luulee sen edelleen olevan sama kuin koiralla, 8 viikkoa ja toiset eivät taas välitä asiasta ollenkaan. Toisinaan törmää ilmoituksiin, joissa pennut ovat luovutushetkellä vasta 6-viikkoisia, osa jopa nuorempia. Vaikka kissanpentu onkin fyysisesti kehittynyt jo varsin nuorena, se kuitenkin tarvitsee emoaan ja sisaruksiaan kolmen kuukauden ikään asti kehittyäkseen henkisesti ja oppiakseen ”kissan tavoille”. Monet luovuttavat kissanpennut paljon aikaisemmin, mutta koskaan ei pitäisi suostua ottamaan aikaisemmin, sillä seurauksena voi myöhemmin ilmetä käytöshäiriöitä, kuten esimerkiksi leikkiaggressiota tai merkkailua. Luovutusikä on asia, jota moni vähättelee, vaikkei näin saisi olla.

Hyvin usein luullaan, että kissaa saa pitää ilman valvontaa ulkona, varsinkin maaseudulla. Monet perustelevat ns. ulkokissan pitämistä sillä, että kissan kuuluu saada toteuttaa vaistojaan, eikä kissa osaa nauttia elämästään, mikäli se ei saa olla vapaana. Emme kuitenkaan laske koiriammekaan valvomatta yksin ulos, vaikka nekin varmasti nauttisivat vaistojensa toteuttamisesta, esimerkiksi jänisten perässä juoksemisesta. Miksi silti useat laskevat kissansa valvomatta yksin ulos? Ajat, jolloin kissoja käytettiin hiirien pyydystämiseen, ovat mennyttä, eikä kissaa enää tarvitse käyttää hyväksi hiirenpyydystyskoneena, sillä nykyäänhän on kissaakin tehokkaampia menetelmiä niiden karkottamiseksi. Väitetään, että kissa kaipaa vapauteen, eikä se ole sisällä onnellinen. Kuitenkin esimerkiksi koko elämänsä sisällä elänyt kissa ei voi osata kaivata sellaista, mitä sillä ei koskaan ole ollut. Se ei tiedä, mitä on vapaus, eikä se osaa kuvitella kuten ihminen. Kissa on myös sopeutuvainen, joten vapaaseen ulkoiluunkin tottuneen kissan saa opetettua sisäkissaksi kärsivällisyydellä. Ihmisen tehtävä on luoda kissalle turvallinen elinympäristö, eikä vapaana ulkoilu ole sitä. Kissaa ei saa, eikä kannata pitää vapaana ja valvomatta ulkona jo sen omankin turvallisuuden takia. Ulkona on paljon vaaroja, mm. autotiet, myrkyt, petoeläimet, kissavihaajat. Kissan reviiri on laaja, joten vaikka oman pihapiirin lähettyvillä ei autoteitä olisikaan, se ei tarkoita, ettei kissa sellaiselle voisi päätyä. “Ihminen on vastuussa ottamansa kissan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista myös niin, että karkaamisvaara on mahdollisimman vähäinen. Kissa ei tunne liikennesääntöjä eikä tiedä sitäkään, että jotkut ihmiset ovat sille hengenvaarallisia. Vaarat eivät muutu vähäisemmiksi silloin kun kissa päästetään vapaasti lähtemään omille teilleen. Tämä tapa meillä on valitettavasti varsin yleinen. Kissan hoidotta jättäminen ja hylkääminen on eläinsuojelulain mukaan kiellettyä. Metsästyslaki kieltää niinikään kissan hylkäämisen ja myös sen heitteillejätön. Euroopan neuvoston lemmikkieläinsopimus puolestaan määrittelee heitteille jättämisen ja hylkäämisen. Sopimuksen mukaan koditon kissa on heitteille jätetty tai hylätty. Heitteille jättämisestä on kysymys myös silloin, kun kissan omistaja päästää kissansa ilman valvontaa kotipiirinsä rajojen ulkopuolelle.” (SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry, www.sey.fi).

Turvallista ulkoilua valjaissa


Kissa laissa

Lain mukaan kissaa ei saa jättää heitteille. Heitteillejätöstä on kysymys, kun kissa kulkee vapaana valvomatta, sillä silloin turvallisuutta ei kyetä varmistamaan. Kissaa ei myöskään saa sen sairastuessa jättää vaille eläinlääkärin hoitoa. Tämä on valitettavasti hyvin yleistä. Lain mukaan: ”5§ Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä.” (www.finlex.fi 1996)

Mikäli törmää irrallaan olevaan kissaan, se tulisi toimittaa eläinten talteenottopaikkaan. Ei kannata miettiä, onko kissalla koti vai ei, sillä kissan pitäminen vapaana ilman valvontaa ei ole sallittua. Lisäksi kissa saattaa myös olla karannut ja omistaja on varmasti kiitollinen löytäjälle hakiessaan sitä takaisin kotiin. Jos omistajaa ei löydy, kissan saa luovuttaa edelleen tai lopettaa. Lain mukaan: ”15 § Kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin. Kunnalla on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta korvaus eläimen talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista.” (www.finlex.fi 1996)

”Metsästyslaissa on määräys siitä, että villiintyneen kissan saa tappaa se, jonka omistamalle tai hallitsemalle alueelle se on tullut. Mikä tahansa irrallaan tavattu kissa ei ole villiintynyt kissa. Niitä vartenhan on järjestetty kunnan tilapäishoitovelvollisuus. Villiintyneen kissan voi tunnistaa muun muassa ulkoisten tuntomerkkien, käyttäytymisen ja elinpiirin perusteella. Villiintynyt kissa hankkii ravintonsa luonnosta.” (SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry, www.sey.fi).

Kissan hoito

Kissaa pidetään usein liiankin helppohoitoisena. Sen terveydenhoitoon ei kauheasti viitsitä nähdä vaivaa. Kissan asianmukainen ja huolellinen hoito on kuitenkin yhtä tärkeää, kuin minkä tahansa muunkin lemmikin.

Turkin, silmien, korvien ja kynsien hoito

Yleisimmin kissan huonokuntoinen turkki johtuu vääränlaisesta ruokinnasta eli eläinperäisten rasvojen puutteesta. Pitkä- ja puolipitkäkarvaiset kissat on syytä harjata päivittäin, lyhytkarvaisille riittää kerran viikossa. Irtokarvat on tärkeä poistaa, sillä kissan pestessä itseään, niitä kulkeutuu väkisinkin elimistöön ja ne voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suolitukoksen.

Silmät on hyvä puhdistaa kostutetulla vanutupolla aina, kun niiden ympärillä on likaa.

Korvat on myös syytä tarkistaa viikoittain. Niitä ei ole suositeltava puhdistaa vanupuikoilla. Sen sijaan eläinkaupoissa ja apteekeissa on eläinten korvien puhdistukseen erikseen tarkoitettuja valmisteita, joita yleensä suihkutetaan kissan korvakäytävään ja hierotaan korvaa varovasti, jolloin korvakäytävässä oleva lika irtoaa.

Kynnet kannattaa tarkistaa viikoittain ja leikata tarvittaessa. Kynsistä leikataan vain kärki, ei missään nimessä suoneen asti.

Hampaiden hoito

Hampaisiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä hampaiden ongelmat kissoilla ovat hyvin yleisiä. Hampaat voi ja kannattaa harjata päivittäin kissoille tarkoitetuilla valmisteilla, joita saa eläinkaupoista tai käyttää ruuan joukkoon lisättäviä valmisteita, esimerkiksi Plaque Off. Myös esimerkiksi kieli ja kaikenlainen sitkeä liha pitää hampaat kunnossa. Toisin kuin usein luullaan, kuivamuona ei juurikaan puhdista hampaita. Kissa puraisee nappulan hampaan kärjellä, joten niistä ei suurta hyötyä ole. Kuivamuona vaikuttaa kissan hampaisiin samalla tavalla kuin ihmisen hampaisiin vaikuttaa keksi.

Madotus

Kissan matotartuntaa ei välttämättä näe päältäpäin, eikä siksi kannatakaan jättää madotuksia väliin. Madot kuitenkin aiheuttavat usein oireita: elotonta ja pörröistä turkkia, ripulia sekä laihtumista, vaikka maha tuntuisi pullealta.

Aikuiselle kissalle riittää 1-3 madotusta vuodessa. Ulkoileva, esimerkiksi paljon aikaa ulkotarhassa viettävä kissa tarvitsee madotuksia useammin. Alle vuoden ikäiset pennut on syytä madottaa vieläkin useammin. Yhden madotuksen ajankohta kannattaa ajoittaa aina viikkoa ennen rokotuksia. Matolääkkeitä on syytä vaihdella siksi, että ne tehoaisivat eri matoihin.

Usein luullaan, ettei täysin sisällä elävä kissa voi saada matoja mistään. Kuitenkin myös ihminen voi tuoda madon munia sisätiloihin esimerkiksi kengänpohjissaan.

Rokotukset

Hyvin yleinen harhaluulo on se, ettei sisäkissa tarvitsisi rokotuksia. Tosiasia sattuu kuitenkin olemaan se, että esimerkiksi kissarutto saattaa kulkeutua jopa ilmastointikanavia pitkin sisälle.

Pennut suositellaan rokotettavaksi ensimmäisen kerran 12-viikon ikäisinä ja tehoste 4 viikon kuluttua, seuraava vuoden kuluttua ja sen jälkeen riippuen rokotteesta, joko vuoden, kahden tai kolmen välein.

Yleisimmin rokotetaan kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan eli ns. kolmoisrokotteella. Suositeltavaa on rokottaa vähintään kissaruttoa vastaan, sillä se on hyvin yleinen virusperäinen tauti, joka johtaa kissan kuolemaan. Kissaruttokin on hyvin yleinen. Rokotesuoja tähän on melko hyvä ja niissäkin tapauksissa, kun se ei anna täyttä suojaa, flunssa yleensä sairastetaan lievempänä. Kissaflunssan tartuntamahdollisuus on kaikkialla, missä on tai on ollut kissoja ja myös oireettomat voivat tartuttaa tätä. Rabiesrokotuksen kissa tarvitsee, mikäli se matkustelee ulkomaille.

Rokotteen käyttöön liittyy haittavaikutuksia, mutta ne ovat kuitenkin harvinaisia. Suurempi riski on jättää kissa rokottamatta ja rokotus on myös halpa henkivakuutus.

Kastrointi ja sterilointi

Mikäli kissaa ei meinata käyttää siitokseen, se on syytä leikkauttaa. Kotikissojen kohdalla tämä kuuluu perusterveydenhoitoon. Jokainen kotikissa tulisi ehdottomasti leikkauttaa, sillä kodittomia pentuja ja aikuisia kissoja ovat löytöeläinkodit täynnä, eikä niitä pitäisi enää tarkoituksella teettää enempää. Kissan voi varhaiskastroida tai -steriloida jo ennen luovutusikääkin!

Naaraan sterilointi on vaativampaa kuin uroksen. Leikkauksen ajaksi kissa nukutetaan ja siltä poistetaan kohtu ja munasarjat ja se saa kipulääkepistoksen. Suuri osa eläinlääkäreistä ei enää suosittele kaulurin käyttöä, sillä kissa harvoin nuolee leikkaushaavaansa tai repii tikkejä siitä. Mikäli se kuitenkin tekee sitä, on kaulurin tai puvun käyttäminen suositeltavaa. Leikkaushaava on pidettävä koskemattomana viikon verran. Nykyään on käytössä itsestään sulavia tikkejä, mutta jotkin eläinlääkärit poistavat tikit silti, sillä ne ovat hitaita sulamaan ja saattavat ärsyttää kissaa. Leikkauksen jälkeen kissa ei tule kiimaan eikä se voi saada pentuja.

Kissa ei voi myöskään sairastua tällöin kohtutulehdukseen, joka on vaarallinen ja yleinen sairaus.

Sukukypsä uros merkkailee ja mouruaa. Tämä käytös vähenee ja suurimmalla osalla poistuu kokonaan kastroinnin jälkeen. Mitä nuorempana leikkaus suoritetaan, sen todennäköisemmin käytös katoaa, jolloin sillä ei ole vielä opittua käytöstä asiaan liittyen. Uroskissa rauhoitetaan leikkauksen ajaksi ja siltä poistetaan kivekset. Uroksen leikkaus on nopea ja helppo toimenpide ja kissa paranee nopeasti.

Kissan lopettaminen

Aivan liian usein kuulee ihmisten hävittäneen kissojaan mm. hukuttamalla, pakokaasulla, tukehduttamalla ym. Tämä ei kuitenkaan ole sallittua, vaikka tavat yleisiä ovatkin.

”Koiran tai kissan lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaava henkilö, jolla tulee olla riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.

Koira tai kissa saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella, ainoastaan ampumalla aivoihin tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. Jos lopettamiseen käytetään hiilimonoksidia (häkää), kaasun tulee olla asianmukaisesti jäähdytetty ja suodatettu, eikä siinä saa olla ärsyttäviä aineita.

Koiran tai kissan pentu saadaan kuitenkin lopettaa alle kolmen päivän ikäisenä lyömällä eläintä päähän niin voimakkaasti, että se menettää henkensä välittömästi. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin se hävitetään tai ryhdytään muihin toimenpiteisiin.

Tajuissaan olevan koiran tai kissan lopettaminen hukuttamalla tai tukehduttamalla on kielletty.

Tarvittaessa lisää neuvoja ja ohjeita eläinten lopettamisesta saa kunnaneläinlääkäriltä.” (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lemmikki, osa 1. Kissat ja koirat. Maa- ja metsätalousministeriö 2004. wwwb.mmm.fi/el/julk/tavlemmikki.html#18)

Vilma


Lähteet

David Alderton, P.1990. Kissan valinta ja hoito. Portugali, Gummerus Oy. S. 115

Katrin Behrend & Monica Wegler P. 1990. Kissat. München, Johannes Schmidt-Thomé. S.141

Mariitta Hämäläinen & Tetta Kannel, P. 1993. Miun Maun Mukaan – Ruokakirja kissanystäville. Huhmari, Kaprint Ky. S. 156 (149??)

Mirjam Numminen, P. 1998. Mirjamin kissanhoidon opas Huhmari, Kaprint Ky. S. 253

www.finlex.fi

www.incat.fi/Kissatietoa/Terveys/kissanrokotukset.aspx

www.kantahameenelainklinikka.fi

www.mmm.fi

www.personal.inet.fi/koti/maaru/kivijalka.html

www.sey.fi

www.tunturisusi.com/kissat/historia.html

4 kommenttia:

  1. Hei!
    Pidin tosi paljon tekstistäsi! Saako kohtaa missä kerrotaan kissojen ulkoilusta kopioida esimerkiksi faceen jos kirjoitan blogisi ylös ilmoitukseen? (: Oli nimittäin juuri oikeasta aiheesta kirjoitettu! ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      Saat ehdottomasti kopioida! :) Pidän siitä, että kirjoitukseni menevät mahdollisimman monen tietoon! Joten kiitos, jos jaat :)

      Poista
  2. Tosi hyvä blogi ja täynnä asiaa! Vinkiksi hampaidenhoitokohtaan: täällä ykköshammasharja on ollut sian kieli. Tosi sitkeää, mutta maistuu hyvin. Paloja järsitään vaikka kuinka kauan ja mikäli on hieman pidempään ollut ilman, niin jopa vuotaa ikenetkin :) Myös sterkkauskohdassa voisi mainita esim. varhaisleikkauksesta jo ennen luovutusikää! Helpompaa, kivuttomampaa ja parantuu myös hurjan paljon nopeammin. Joskus myös halvempaa. :)
    Teet tosi hyvää työtä! Mikäli sua kiinnostaa kuvituskuvat, niin multa löytyy paljon kuvia omasta kissasta, hoitokissasta ja esim, kissanpennuista ja tällaisen hyvän asian blogiin niitä voisin mielelläni "lahjoittaa", on nimittäin ollut suunnitteilla itsekkin perustaa samoihin asioihin nojaava blogi. Pieni osa kuvista löytyy esim. https://www.flickr.com/photos/zzapdos/ . Ota yhteyttä vaikka Petsiessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,
      Kiitos paljon palautteestasi! Kieli tosiaan on hyväksi hampaille ja kaikenlainen muukin sitkeä liha :) Voin muokata tätä tekstiä sen osalta kuin myös mainita varhausleikkauksista! Kuvat ovat erittäin tervetulleita ja kiitollisena otan vastaan :)

      Poista